Yksityinen hevonen

HC Szép és Vitéz

 
© Viona

"Zita"

synt. 10.03.2011, 10 vuotta  (VH12-056-0013)
Unkarinpuoliveritamma, 170cm, rautias
Koulutustaso: KO: va B RE: 140 cm/yleispainotteinen

Kasvattaja: Hacienda, Jillian
Omistaja: Maiju S.

Luonne

Yleisesti lempinimeltään Zitaksi ristitty tamma on lempeä ja kaikkien kanssa toimeentuleva nuori hevonen. Ei säpsyile turhia vaan ottaa uudetkin asiat lunkisti vastaan. Hoidettaessa oikea mamman kultamussukka: seisoo nätisti paikoillaan ja antaa tehdä kaikki mahdolliset toimenpiteet, mitä nyt hivenen pullistelee satulavyötä kiristettäessä. Ratsastaessa tämä joka tytön unelmaratsu jatkaa rehtiä linjaansa. Koulun vääntäminen ei aina jaksa kiinnostaa, jolloin tamma saattaa vähän häslätä, mutta esteillä Zita antaa ratsastajalle kaikkensa. Rohkeutensa ansiosta erikoisemmatkaan esteet eivät häiritse tammaa vaan kaikista tikuista ja laatikoista hypätään yli vaivattomasti, ilmavaran kera. Maastossa menee niin yksin kuin porukassa, toimien joukon rauhallisena vetohevosena.

Hoidettaessa tamman voi antaa vaikka tallin pienimmälle ratsastajalle. Seisoo paikoillaan, ollen sitä varovaisempi mitä pienemmästä hoitajasta kyse. Nauttii harjauksesta, eikä välitä esimerkiksi mahanalusen putsaamisesta hivenen kovemmalla kädellä. Jalat nousevat pienellä kehotuksella ja pysyvät paikoillaan koko kavionputsauksen ajan. Huomion saaminen ja rapsutukset ovat parasta, mitä tamma tietää. Varusteiden laittaminen onnistuu myös ilman ylimääräistä häslinkiä. Suitsia laitettaessa Zita avaa suunsa melkein valmiiksi kuolaimia varten ja laskee päänsä alas, jotta niskahihnan saa mahdollisimman helposti nostettua korvien yli. Satulankin saa asetella selkään, mutta vyötä kiristäessä tamma pullistelee hieman. Ei häiriinny lisäremelien tai suojien laitosta vaan antaa nekin pistää paikoilleen rauhassa.

Talutettaessa Zita kulkee nätisti vierellä: ei sinkoile eikä ryöstele. Joskus kiimojen aikaan saattaa hivenen steppailla ja hörähdellä muille hevosille, mutta lopettaa tanssahtelun pienen nykäisyn jälkeen. Tamman voi tarvittaessa jättää talliin tai tarhaan yksin. Ei saa eroahdistuskohtauksia, jonka takia on miellyttävä käsitellä. Eläinlääkäri ja kengittäjä saavat tehdä omat juttunsa rauhallisesti – Zita seisoo paikoillaan hievahtamatta. Kuljetuskoppia hivenen vierastaa: lastaussilta täytyy nuuhkia läpi ennen kuin sen yli voi kävellä kopin perälle. Ei kuitenkaan pelleile lastauksen aikana, tamma vain vaatii hivenen aikaa miettimiseen.

Koulua väänettäessä Zitalta löytyy pitkät ja lennokkaat askeleet, jotka ovat monen mielestä vaikeat istua. Tamman pehmeät askeleet treenaavat ratsastajan vatsalihaksia, koetellen samalla hermoja jos ratsastaja ei ole tottunut isoliikkeiseen ratsuun. Zita on mukavan pehmeä edestä, kantaen itsensä nätissä muodossa kunhan takajalat on ratsastettu ensin kunnolla alle. Vastaa pohjeapuihin kuuliaisesti, reagoiden myös taitavammalla ratsastajalla istuntaan. Joskus tammalla on päiviä kun koulun vääntäminen ei kiinnosta, jolloin häsläys kohtaukset ovat tavallisia. Näinä päivinä ratsastajalta vaaditaan napakkuutta ja kykyä saada Zita keskittymään koulukiemuroihin – seuraava koulutunti voi muuten olla yhtä tuskaa, kun tamma ei halua kuunnella ollenkaan.

Päästessään elementtiinsä, esteisiin, Zitasta tulee eloisa ja reipas hevonen. Tamma kulkee korvat hörössä korkein askelin eteenpäin, odottaen malttamattomana ratsastajan laukkapohjeapuja, jotta

pääsisi pian hyppäämään. Pitää niin isoista kuin pienistäkin esteistä, hypäten jokaisen risun ja tikun

yli kunnollisella ilmavaralla. Tamma ei aina tahdo ymmärtää, ettei jokaisen puomin ylitse tarvitse hypätä: pienistä ristikoista voi myös vain laukata yli. Vanhempien estepainotuksen takia neidistä löytyy kapasiteettiä aina 140cm asti. Ehkä tulevaisuudessa pienellä fiksaamisella Zita saattaisi päästä yli vähän suuremmistakin esteistä. Ei pelkää kummallisempiakaan esteitä: hyppää vaikka tuulessa heiluvien muovipussien yli, jotka on kiinnitetty estepuomiin.

Rohkeutensa ansiosta tamma onkin ihanteellinen maastoratsu. Zita kanssa voi lähteä ilman satulaa köpöttelemään metsään ilman, että tarvitsee pelätä putoavansa. Neitokainen pitää pitkistä ja reippaista maastolenkeistä. Erityisesti maastoesteiden hyppääminen on Zitan mieleen – tamma pitää vauhdin huumasta saadessaan pistellä menemään maastoesteradalla niin lujaa kuin pystyy. Vesiesteet ovat Zitan lempiesteitä, tamma nimittäin nauttii vedestä. Kesäiset uittoreissut ovat neidin mieleen ja siinä vettä roiskiessaan tamma kastelee niin ratsastajansa kuin muutkin lähellä olevat ratsukot. Voi maastoilla niin yksin kuin porukassa ja kestää käsissä vaikka saattaakin joskus intoutua liikkumaan hivenen reippaammin eteenpäin.

© Maiju

Sukulaiset

i. Les Feuilles Mortes, hwb, kimo, yleispainotteinen
ii. Follow Freeze, hwb, trn, EVM
iii. Bamboal, hwb, rt, EVM
iie. Brigant, hwb, m, EVM
ie. Sweetyness, hwb, trn, EVM
iei. Hollow's, hwb, rn, EVM
iee. Hoofs Up, hwb, trn, EVM

e. Danae, sf, hkm, yleispainotteinen
ei. Neuvième, sf, m, EVM
eii. Cornac, sf, rn, EVM
eie. Résistance, sf, m, EVM
ee. Menaçante, sf, trn, EVM
eei. Déviationnisme, sf, rt, EVM
eee. Âme, sf, rn, EVM

 

Jälkeläiset

30.04.2012 o. Antwan Yest (i:  Ch Finding Freebo DD, om. Jillian)

Päiväkirja

kirjoittajana Ziki Kouluvalmennus Cheval Delamerissa, 22.4.2012

Jo eilisestä tuttu kaksikko saapui jälleen maneesiin, yhtä hyvällä tuulella kuin eilenkin. Juttelimmekin hieman alkuun, Maiju kertoen kuinka Zita oli palautunut eilisestä valmennuksesta, ja mietinkin että tänään olisi ehkä parempi vain ottaa rennosti eikä heti vääntää tuhannen kiemuroita tammalla, jolla oli eilen rankka estevalmennus. Valmennus alkoi rennosti alkulämmittelyillä, joista Zita selvästi nautti. Jatkoimme lämmittelyistä hieman ravityöskentelyyn, jossa Maiju pääsi treenaamaan vatsalihaksiaan. Ei sillä, että jokin olisi ollut hauskaa, vaan vain Zitan ravi näytti olevan erittäin pompottavaa - ja niin näkyi ratsastajan ilmeestäkin, että nyt ei paljoa hymyilytä! Sadistisen mieleni jyllätessä annoinkin ohjeeksi tehdä siirtymiä ravista käyntiin, käynnistä raviin ja aina laukkaan saakka. Maiju joutui kunnolla keskittymään, nimittäin myös ravista ja laukasta pysähdykset tulivat nopeasti mukaan kuvioihin. Zita joutui keskittymään kunnolla, nimittäin askeleista piti pitää huoli ja vaihtaa heti kun ratsastaja käski. Ilmeisen helpoksi tarkoittama tehtävä osoittautuikin yllättävän vaikeaksi loppujen lopuksi, ja kävi oikein työstä! Lopulta alettiin saada tuloksia aikaan, ja Zita oli oikein herkkänä ja kuuntelevaisena. Emme jatkaneet tästä enää, vaan siirryimme pikku hiljaa vain loppujäähdyttelyihin.

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

kirjoittajana Ziki Estevalmennus Cheval Delamerissa, 21.4.2012
Tamma oli innoissaan heti valmennuksen alusta saakka, nimittäin päästyään maneesiin ja nähdessään esteet tamma nosti heti korvat pystyyn. Pienen juttutuokion aikana sainkin selville, että Zitalla on tänään erittäin reipas ja iloinen päivä. Se näkyikin hyvin jo lämmittelyissä, nimittäin tamma katseli innokkaana ympärilleen, vaikka muuten oli rauhallinen ja liikkui rauhassa. Lämmittelyiden jälkeen aloimme hypätä pieniä esteitä, joista tamma suoriutui mallikkaasti. Ponnua kyllä löytyi, nimittäin tamma näytti ottavan jo pienetkin esteet tosissaan! Tyytyväisesti pärskien tamma jatkoi laukassa eteenpäin aina seuraavalle esteelle. Korkeammilla esteillä tamma keskittyi myös hyvin mitä tehtävänä oli, ja hyppäsi esteet. Pidemmät esteet eivät näyttäneet olevan tammalle se vahvin osa-alue, nimittäin etenkin trippelissä tamma otti puomit mukaansa. Rohkeasti tamma lähti kuitenkin hyppäämään ja yrittämään, mutta ponnistuksesta huolimatta liito loppui kesken 120cm trippelissä. Kehotin Maijua pitämään hieman vähemmän tuntumaa suuhun hypyn aikana, ja pysymään viimeiseen asti kevyessä istunnassa. Toki myös erityisen paljon pohjetta ennen estettä, jotta vauhtia on. Juuri ennen hyppyä ajoitettu puolipidäte oli kuitenkin tarpeen, jotta tamma saa askeleensa kasaan. Tämän ohjeistuksen jälkeen meni pari hyppyä, ennen kuin homma alkoi luistaa oikein hyvin. Onnistuneen suorituksen ansiosta ratsukko sai aloittaa loppujäähdyttelyt.

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

kirjoittajana Jillian Ratsastelua & valmentamista, 25.3.2012
Sain tänään järjestettyä aikaa Zitalle ja Maijulle. Olin jo pitkään palanut halusta testata kasvattitammani selästäkäsin, kun aikaisemmin olin ollut mukana vain katsomassa ja auttamassa. Ennen omaa ratsastustani olin kuitenkin lupautunut koutsimaan Maijua tamman kanssa. Olin jo useamman viikon treenannut itse ja opettanut muita kouluratsastuksen parissa, joten päätin pystyttää kentälle hieman esteitä - vaihtelu virkistää. Maiju oli lämmitellyt Zitan maastossa ja saapui kentälle juuri sovittuun aikaan. Aloitimme heti puomi- ja ristikkotyöskentelyllä. Zita vaikutti energiseltä, mutta oli kuitenkin hyvin kuulolla. Ratsukon yhteistyö nostatti hymyn huulilleni ja on hienoa päästä seuraamaan oman kasvattinsa kehittymistä pienestä ja hontelosta varsasta täysikasvuiseksi hienoksi tammaksi. Hypytin Maijua ja Zitaa pienellä radanpätkällä jossa Maiju joutui tekemään paljon teknisiä päätöksiä ja hieman erikoisiakin lähestymisiä suoriutuakseen radasta mahdollisimman nopeasti. Keskityin tänään ratsukon kanssa lähinnä tekniikkaan ja itse suoritukseen, kuin estekorkeuteen ja pidimmekin esteet maksimissaan metrin korkuisina. Lopetimme ensimmäisen täysin onnistuneen suorituksen jälkeen ja minä hyppäsin vuorostani satulaan loppuverkatakseni tamman pienten koulupyörittelyjen parissa. Läpiratsastin Zitan huolella, jotta se rauhoittuisi estehyppelöiden jälkeen. Tamma oli kuin ilmetty emänsä ratsastettavuutensa suhteen: se reagoi kuuliaisesti jokaiseen apuuni ja teki juuri niinkuin pyydettiin. Kävin läpi Zitan kanssa perusliikkeitä, sekä hieman vaativampiakin juttuja. Lopuksi annoin tamman venyttää itseään eteen ja alas kevyessä ravissa. Hoidimme Zitan tarhakuntoon Maijun kanssa yhteistuumin ja kerroin samalla Kikille asioita joihin keskittyä Zitan kanssa: laukan tasaisuus esteradalla jotta Zita ei kiihdyttäisi liikaa estelinjaa kohti ja vastaavasti hidastaisi mutkissa. Pyysin Maijua myös treenaamaan Zitaa erityisesti vasemmalle asettaen ja venyttäen, kun tamma tuntui aavistuksen jäykältä. Lopulta Zita pääsi tarhaansa aurinkoiseen säähän syömään heiniään...

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

kirjoittajana Maiju Mietteitä ja koulun vääntämistä. 12.3.2012
Kuinka nopeasti aika kuluukaan. Vastahan tamma oli pikkuinen varsa ja nykyään kykenen liikuttamaan Zitan päivittäin ratsain.Täytyy kyllä myöntää, että varsasta on kasvanut erittäin kaunis ja hyväluontoinen hevonen, jolla tulee olemaan hieno tulevaisuus kisakentille. Olen kyllä erittäin kiitollinen Jillianille ja tältä saamaani tukeen: en usko, että olisin päässyt näinkin pitkälle Zitan kanssa koulutuspuolella. Jillian myös avustaa minut ja tamman alkuun kilpailu-uralla. Tämän päiväinen koulun vääntäminen onnistui neidiltä oikein hyvin. Itse ainakin olin oikein tyytyväinen siihen kuinka Zita nosteli kavioitaan maneesissa. Keskitin huomioni sulaviin siirtymiin ja siihen, että tamma kerää takajalkansa alleen ja kantaa itsensä hyvin. Jonkin aikaa sainkin tehdä töitä, jotta Zita alkoi keskittyä siihen mitä pitäisi tehdä: kouluratsastus kun ei ole neidin suosikkilaji. Kentällä en uskaltanut tamman kanssa mennä, koska itse vetäisin komeat lipat juuri ennen talliin astumista. Kelien vaihdellessa miinuksesta plussaan ja takaisin miinukseen, tuppaa lumi muuttumaan oikeaksi jääkentäksi. Suunnitelmissa olisi astuttaa Zita Jillianin puoliveriorilla Finding Freebo DD:llä eli Remulla, ennen kuin täyspainotteisen kilpailu-uran on tarkoitus alkaa. Itse olen oikein innoissani ajatuksesta, että maailmaan tupsahtaisi "pikku-Zitan" pikkuinen. Tulisikohan varsasta samanlainen kuin emänsä vai sittenkin isänsä vai kenties molempia?

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

kirjoittajana Maiju Tarinointia pikku-Zitasta
Liiankin utelias pikkutamma oli sekä piristävä että raivostuttava tunkiessaan pienen turpansa joka paikkaan. Vaikka Zita olikin yleensä rauhallinen ja suhkot fiksusti käyttäytyvä nuori neiti niin nähdessään jotain uutta ja mielenkiintoista (esimerkiksi tuolin tai postilaatikon) tamman oli pakko päästä haistamaan -ja maistamaan- uutta asiaa. Zitalla oli kaikki-minulle-heti -periaate niin ruoan, rapsutusten kuin uusien juttujen suhteen. Hoidettaessa tamma halusi tunkea turpansa hoitajan taskuun sekä harjapakkiin, ihan vain uteliaisuuden vuoksi. Zita ei kuitenkaan steppaillut tai aiheuttanut muuta hämminkiä: tamman pystyi hoitamaan niin karsinassa vapaana kuin ulkona harjapuomille sidottuna. Neitokainen oli oikeastaan hellyyttävä tapaus kurkistellessaan karsinan oven yli käytävällä liikkujia ja tunkiessaan päänsä hoitajan kainaloon hellyyttä hakien. Uteliaisuutensa ansiosta Zita tulee olemaan helppo koulutettava ja varmasti vanhemmalla iällä rohkea hyppääjä. Tamma nimittäin ei pelännyt maastossa kävelemistä vaan tyytyväisenä tepsutteli taluttajan vierellä, katsellen uteliaana oksilla visertäviä lintuja. Maneesissa oltaessa pikku tamma saattoi hörähdellä omalle peilikuvalleen, mutta sekin on ajan mittaan jäänyt pois. Vaikka Zita olikin vielä nuori, käytin aikaa tutustuttamalla tammaa niin kouluaitoihin kuin vesiesteisiin, jotta ratsaille noustaessa ylimääräiseltä häslingiltä vältyttäisiin.